Proteiini muodostuu aminohapoista - kuten peptiditkin. Kun proteiinien muodostus vaatii useampia aminohappoja, voi peptidi syntyä vain kahdesta tai kolmesta eri aminohaposta.
Jokainen aminohappo ja jokainen peptidi vaikuttaa kehossa omalla tavallaan.
Aminohappojen rakenne
Kaikissa aminohapoissa on samantyyppinen yleinen rakenne, joka koostuu sekä karboksyyliryhmästä että aminoryhmästä.
- Karboksyyliryhmä = COOH
- Aminoryhmä = NH2
Jokaisessa aminohapossa on perusrakenteen lisäksi omanlaisensa sivuketju, minkä ansiosta jokaisella aminohapolla on erityisominaisuuksia.
Proteiini muodostuu aminohapoista
Proteiinien muodostumiseen tarvitaan aminohappoja, joita on 20.
Aminohapot jaetaan karkeasti välttämättömiin ja ei-välttämättömiin sen mukaan, osaako elimistö valmistaa niitä itse vai tarvitaanko niitä ravinnosta.
Välttämättömät aminohapot (EAA eli Essential Amino Acids) ovat ne, jotka tulee saada ravinnosta.
Välttämättömiä aminohappoja (lyhenteet suluissa)
- Fenyliinalaniini (Phe)
- Histidiini (His)
- Isoleusiini (Ile)
- Leusiini (Leu)
- Lysiini (Lys)
- Metioniini (Met)
- Treoniini (Thr)
- Tryptofaani (Trp)
- Valiini (Val)
Välttämättömiin aminohappoihin kuuluvat Valiini, isoleusiini ja leusiini ovat haaraketjuisia aminohappoja. Nimi johtuu niiden kemiallisesta rakenteesta.
Osittain välttämätön aminohappo:
- Arginiini (Asn) (osittain välttämätön aminohappo)
Osittain välttämätön tarkoittaa sitä, että elimistö muodostaa aminohappoa itse, mutta sen muodostuminen on hidasta. Siksi sitä tulee saada myös ravinnosta.
Ei välttämättömiä aminohappoja ovat:
- Alaniini (Ala)
- Asparagiini (Asn)
- Asparagiinihappo (Asp)
- Glutamiini (Gln)
- Glutamiinihappo (Glu)
- Glysiini (Gly)
- Kysteiini (Cys)
- Proliini (Pro)
- Seriini (Ser)
- Tyrosiini (Tyr)
Kun välttämättömiä aminohappoja saadaan ravinnosta (tai lisäravinteista), pystyy keho muodostamaan niistä ei-välttämättömiä aminohappoja. Siksi välttämättömien aminohappojen saanti on tärkeää.
Vaikka ei-välttämättömiä aminohappoja muodostuu kehossa, niiden tarve voi kasvaa esim. fyysisessä rasituksessa tai tietyillä dieeteillä. Esim. glutamiini on ei-välttämätön aminohappo, mitä keho tarvitsee eniten. Siitä on hyötyä niin palautumiseen kuin suolistonkin hyvinvointiin ja siksi se on erittäin suosittu ei-välttämätön aminohappo lisäravinteena.
Peptidit muodostuvat aminohapoista
Aminohappojen lisäksi elimistössä vaikuttavat yhteen liittyneet aminohapot eli peptidit. Koska myös proteiinit muodostuvat yhteen liittyneistä aminohapoista, on rajaveto peptidin ja proteiinin välillä häilyvä. Toisin kuin proteiini, peptidi muodostuu vähimmillään jo kahden tai useamman aminohapon yhteenliittymästä.
Esimerkkejä peptideistä:
Glutationi on peptidi, kolmen aminohapon: glutamiinin, kysteiinin ja glysiinin muodostama ainesosa, joka toimii antioksidanttina kehossa.
Kaikkia kolmea ei-välttämätöntä aminohappoa tarvitaan kyseisen peptidin muodostumiseen.
Karnosiini puolestaan on kahden aminohapon, beeta-alaniinin ja histidiinin muodostama di-peptidi, joka sekin toimii antioksidanttina kehossa.
Peptidejä saadaan sekä ravinnosta ja lisäravinteena. Lisäksi niitä hyödynnetään mm. kosmetiikkateollisuudessa.
Aminohappoja saadaan ravinnosta
Laadukas, proteiinipitoinen ravinto sisältää aminohappoja luonnostaan.
Lisäravinteena aminohapot ovat hyvin suosittuja. Niitä on saatavina niin välttämättömien EAA aminohappojen sekoituksina, haaraketjuisten BCAA-aminohappojen sekoituksina kuin yksittäisinä aminohappoinakin.