Vegaaninen ruokavalio on yhä suositumpaa. Sen ansiosta se on myös paljon helpompaa kuin aikaisemmin. Markkinat pursuilevat erilaisia vegaanisia tuotteita aina valmisruokiin asti. Tämä trendi on saavuttanut myös lisäravinnemarkkinat.
Urheilija tai tavoitteellisesti treenaava voi aivan hyvin noudattaa vegaanista ruokavaliota. Se vaatii toki hiukan perehtymistä ravintoon, mikä on toki hyödyllistä myös sekasyöjille. Useimmiten hiilihydraatteja ja rasvoja saadaan vegaaniruokavaliosta luonnostaan riittävästi. Hyviä rasvahappoja, hiilihydraatteja ja kuituja sisältävät pähkinät, siemenet ja sekä täysjyväviljat kuuluvatkin monipuoliseen vegaaniruokavalioon. Hyviä rasvahappoja puolestaan saadaan kasviöljyistä. Proteiinin, erityisesti proteiinin sisältämien välttämättömien aminohappojen, saanti on se, mitä tulee vegaaniruokavaliossa hiukan miettiä.
Koska proteiinit edistävät lihasmassan säilymistä ja kasvua sekä edistävät kalsiumin imeytymistä, proteiini on tärkeä makroravintoaine myös vegaaneille. Proteiinit koostuvat aminohapoista, joita on yhteensä 20. Osa niistä on ns. välttämättömiä aminohappoja, jotka tulee saada ravinnosta. Välttämättömiä aminohappoja, jotka tulee saada ravinnosta ovat: histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, fenyylialaniini, metioniini, treoniini, tryptofaani ja valiini. Niistä keho pystyy itse muodostamaan ei-välttämättömiä aminohappoja. Toisin kuin eläinproteiinin lähteet, kasvikunnan proteiinin lähteet eivät monet ole ns. täydellisiä aminohappoprofiililtaan eli aminohappojen keskinäisen suhteen osalta. Poikkeuksia toki tässäkin on, mutta noin yleisesti. Siksi kasvikunnan proteiineja on hyvä yhdistellä tietoisesti ruokavaliossaan, jotta saadaan kehon kaikki tarvitsemat aminohapot. Se onnistuu näppärästi esimerkiksi yhdistelemällä palkokasveja ja täysjyväviljoja.
Lisäproteiini voi hyvin olla perusteltua urheilevilla vegaaneilla, kuten sekasyöjilläkin. Markkinoilla on nyt vegaanisia proteiininlähteitä todella paljon. Niitä voi sekoittaa vaikkapa kaurapuuron tai soijajugurtin joukkoon, jolloin saadaan heti ravitseva aamupala, joka pitää nälkää pitkään. Yhtä lailla kuin heraproteiinijauheet, vegaaniset proteiinijauheet toimivat treenin jälkeen veteen shakerissa sekoitettuna juomana. Makuja on niin paljon kuin vain voi kuvitella, suosituin taitaa näissäkin olla suklaa.
Kasviproteiinin lähteet ovat maultaan verrattain heraproteiinia voimakkaampia. Sen ja täydellisemmän aminohappoprofiilin luomiseksi niitä usein sekoitellaan keskenään. Esimerkiksi sekoittamalla riisi- ja herneproteiinia saadaan erinomainen aminohappoprofiili, jota täydennetään vaikkapa hamppuproteiinilla. Riisiproteiini yksinään on puolestaan suosittua sen miedon maun vuoksi.
Halutessaan vegaanit löytävät myös välttämättömät aminohappovalmisteet (EAA-valmisteet) ja niihin sisältyvät haaraketjuiset aminohappovalmisteet (BCAA-valmisteet) treenin tueksi täysin vegaanisena. Makuvaihtoehtoja on useita ja tuotteita on saatavilla myös makeuttamattomina.
Vitamiineista vegaanien tulee kiinnittää B12-vitamiinin saantiin ja nauttia sitä lisäravinteena. Myös raudan ja jodin saantiin, varsinkin jos ei käytä jodioitua suolaa, tulisi kiinnittää huomiota. Tämä koskee toki myös sekasyöjiä. Jos korvaa maitotuotteet luomu kasvijuomilla, joihin ei lisätä kalsiumia, jodia tai D-vitamiinia, niiden saanti on hyvä huomioida muualta. Kaikille suomalaisille suositellaan D-vitamiinilisää pimeinä vuodenaikoina.
Ravintolisät eivät korvaa laadukasta ruokavaliota eikä niitä tule käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena.